keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Vaipat veks

Meillä luovuttiin vihdoin vaipoista. Tyttöjen vaippapakkaus alkoi loppumaan niin päätin että uutta ei enää osteta. Kävin apteekista ostamassa sellaisia kertakäyttöisiä patjansuojia, ja tunnistettiinkin heti kotona ne tutuiksi synnäriltä. Ah, ”ihania” muistoja palasi mieleen.....  Nämä patjansuojat on siis tällaisia about 60cm x 100cm neliötä. Ei kauheen isoja, mutta ne saa juuri sille kriittiselle alueelle hienosti riittämään.



Ensin aateltiin että ostetaan ihan sellaiset isot perinteiset, koko sängyn peittävät muovilakanat, mutta kun keksin kysyä apteekista heidän vaihtoehtoja, tajuttiin että nää onkin paljon parempi vaihtoehto. Lähtökohtaisesti kuitenkin on tarkoitus olla pissaamatta sänkyyn, eli kertakäyttösuojia ei pitäisi niin paljoa kulua. Toki ekologisempaa olisi käyttää uudelleen pestävää.. 
Noissa kertakäyttöisissä on se hyvä, että ne imevät nestettä, niin vahingon sattuessa se ei leviä enempää, mitä olettaisin sellaisessa muovisessa käyvän. Plus muovisia pitäisi olla varakappaleita pesun takia.

Mutta siis, tytöillä on ihan hirmu hyvin lähtenyt tää käyntiin! Ollaan joku kuukauden verran menty näin, ja nelisen kertaa on sattunut vahinko! Siis ollaan ihan yllättyneitä että he onkin jo näin taitavia! 
Ollaan päästy tähän mennessä siis tosi helpolla tässä(kin) asiassa. Ihanaa. Ollaan ylpeitä meidän isoista tytöistä<3

Noel 8kk

Noelin 8kk mitat: 8690g & 71,5cm

Ja vertailun vuoksi tyttöjen 8kk mitat:
Edel  7385g & 70cm
Aika samoissa mennään siis pituuden kanssa, painoa Noelilla on sillee miesmäisesti vähän enemmän<3

Noelista on kasvanut niin reipas ja ihana tyyppi että olemme häneen ihan hurmioituneita, tyttöjä myöten. 

Noel oppi n. 6kk ikäisenä ryömimään, ja muutama viikko sitten hän oppi konttaamaan! Hän on myös pari viikkoa noussut seisomaan asioita vasten. Meitä vasten hän on noussut jo aikaisemmin, mutta ensimmäistä kertaa hän nousi sohvaa vasten seisomaan. Nykyään hän seisokeleekin jo ihan hirmu pitkiä aikoja, ja ottaa askelia nojaten jotain vasten.








Noel syö tosi hyvin kaikkea ja syö sekaisin sekä syötettynä pyreetä että sormin isompia ruokia. Annamme hänelle aina iltaisin ja aamuisin kaurapuuroa, lounaalla ja päivällisillä hän syö joko mun tekemiä ruokia, tai ihan purkista vauvan ruokaa. Noel rakastaa vesimelonia!

Noel nukkuu yöt tosi hyvin, yleensä hän herää pari kertaa yössä. Otan hänet kainaloon syömään ja jatketaan siinä molemmat unia, ja jossain vaiheessa Noel pyörähtää takasin omaan sänkyyn. Kätevää! 

Noelilla on ollut yksi korvatulehdus, siitä on jo pari kuukautta aikaa. Tytöillä ei ole koskaan ollut korvatulehduksia, eli ei oikein osattu katsoa siihen viittaavia merkkejä Noelin kohdalla. Onneksi kuitenkin mentiin lääkärille ja siellä se nopeasti huomattiin. Eikä sen jälkeen ole enää tullut, vaikka ollaan nuhakuumetta tässä sairasteltu.. Toivotaan ettei enää tulisikaan! 

Noel rakastaa hengailla tyttöjen kanssa, hän seuraa pitkälti tyttöjä sinne huoneeseen mihin he menevät, ja leikkii siellä. Usein hän myös jää hetkeksi yksin tyttöjen huoneeseen leikkimään, mutta ei siellä hirmu kauaa viihdy vaan tulee sinne missä me muut olemme<3 Välillä tyttöjen ravatessa huoneestaan olkkariin, Noel tekee samaa, ja sen on niin söpöä kun hän ryömii pikavauhtia tyttöjen perässä! Vaikka Noel osaa kontata, hän silti mielummin ryömii halutessaan mennä kovaa vauhtia.

Meillä oli pitkään ongelma Nanan ruoka- ja vesikippojen kanssa, kun tietenkin Noel halusi kovasti päästä niitä hiplaamaan ja maistelemaan. Yhtäkkiä kuitenkin Noel oppi ettei hän saa niihin koskea, ja nykyisin hän menee Nanan kippojen ihan viereen, parkkeeraa pyllynsä siihen ja seurailee Nanan syömistä. Nana tulee aina pikavauhtia syömään naksujaan huomatessaan Noelin lähestyvän, joten Noelilla riitä seurattavaa.

Ainiin, Noel osaa vilkuttaa! Söpöä! Ja välillä taputtaa! Hänestä on hirmu riemuisaa kun hän vilkuttaa meille ja me vilkutetaan takaisin. Se on myös ihanaa kun vauva oppii hassuttelemaan, jotenkin siitä huomaa miten iso ja fiksu hän jo on. 

Noel kun on kaikella todennäköisyydellä viimeinen lapsemme, pitäisi muistaa nauttia joka hetkestä, ja nuuhkia ja ihastella hänen pienuuttaan. Kohta hän on jo iso 3-vuotias yksin leikkimässä pihalla.. Kutenkin vaikka se surettaakin kun hän kasvaa, ja tajuaa tässä olevat viimeiset vauvahetket, silti aina kovasti odottaa tulevia taitoja, ja odottaa sitä että saa laittaa vauvan tarvikkeita pois. Pikkuhiljaa jo mietin hoitopöydän poistamista, ja jopa pinnasängynkin siirtoa. Hoitopöydän voi oikeesti jo piakkoin ottaa pois, mutta ei pinnasänkyä kyllä vielä millään.. ainakin puoli vuotta vielä.....<3

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Tytöt 3v!

Tytöt ovat jo kolme vuotta, apua mihin aika menee!!

Mitat:
Edel 13kg ja 92,3cm
Stella 13,4kg ja 91,2cm


Tosi samoissa mitoissa tytöt menee, se on hyvä niin voivat käyttää samoja vaatteita.
Edelillä on ihan pikkusen isompi jalka, mutta samankokoisia kenkiä ollaan heille silti ostettu.

Tyttöjen omat luonteet tuntuu kokoajan tulevan enemmän esille, ja aletaan huomaamaan heidän omia tiettyjä luonteenpiirteitä.
Edel on yleisesti ottaen rauhallisempi, Stella taas hömpöttelevämpi.
Stella pitää usein päällä sellasta lapsille tyypillistä showta, tekee hassuja ilmeitä ja eleitä. Edel taas on meidän yleispoliisi. Hän usein kävelyllä huutaa Stellaa odottamaan suojatiellä tai varomaan autoja yms.


Edel on tosi kiltti, eikä usein kiukuttele turhasta. Hän itkee kyllä, mutta se tulee useimmiten siitä että hänellä on joku harmi, ei niinkään kiukuttelusta. Edel väsyy iltaisin ja päiväunien aikaan aika paljon, ja usein sanookin iltaisin: ”Äiti, haluan jo nukkumaan, väsyttää”. Stella harvoin on samallalailla väsynyt iltaisin, mutta nyt kesäaikaan on hänkin nukahtanut hyvin nopeasti.


Päiväunet meillä siis  vielä nukutaan. Jotenkin mulla oli sellanen käsitys että kolmevuotiaana tyttöjen ei tarvitsisi enää nukkua, mutta kyllä he vielä tarvitsevat unet. Edel varsinkin. Plus kun tytöt nukahtavat yleensä melko nopeasti päivällä, niin siitäkin ajattelen että hyvä heidän on vielä nukkua. Ja saan itse oman rauhallisen hetken :) JOS Noel on samaanaikaan nukkunmassa..

Edel on Noelille todella hellä. Hän matkii multa kuultuja hellittelynimiä ja pussailee Noelia mielellään.Stella myös tykkää Noelista hirmuisesti, hän usein pikkuveljen ollessa päiväunilla, kysyy: ”Joko vauva hereillä, saako mennä moikkaamaan vauvaa?” Myös aamuisin on hirmu tärkeää että hän pääse moikkaamaan Noelia ja antamaan aamupusut.







Stella on hirmu reipas touhuneiti. Hänellä on omia mielipiteitä ja hän on aika päättäväinen silloin tällöin. Hän myös yleensä päättää leikkien suuntaa, mitä kirjaa luetaan ja mitä ruokailuvälineitä hän tahtoo. Me yritetään pitää silloin tällöin Edelin puolia jottei Stella päättäisi ihan kaikkea. Nyt ollaan huomattu että Edel on alkanut kysymään Stellan mielipidettä moniin asioihin, ja (ehkä) riitoja välttääkseen antaa suoraan Stellan päättää joitain asioita. Ei Edel mikään heittopussi kuitenkaan ole, hänkin on välillä hyvin tiukka tietyistä jutuista.


Yleisesti ottaen musta tuntuu että tytöt on aika rauhallisia ikäisiksiin, eikä heillä vielä suurempaa 3v. uhmaa ole havaittavissa. Ainakin tällä hetkellä vielä pärjäämme heidän kanssaan hyvin :)


Vaipat meillä on käytössä vielä öisin ja aikalailla päikkäreillä, niistä pitäisi päästä pois.. Päikkäreillä ei tytöt enää tarvitsisi, emme vain ole saaneet aikaisiksi ostaa heidän sänkyihin sellaisia suojalakanoita. 
Yövaipat myös hyvin usein ovat kuivia, eli tytöt kyllä osaavat jo pidättää yön ajan. Ja osaavat herätä myös yöllä pissille jos tulee hätä.


Tytöt osaa jonkun verran kirjaimia ja numeroita, ja he osaavat laskea kahteenkymmeneen. Molemmat tykkäävät tosi paljon piirtämisestä ja värittämisestä, ja he alkavat ollakin tosi taitavia :) Hienoja pääjalkaisia tulee koko perheestä. 


Pyöräilyä tytöt on nyt kesänajan harrastaneet kovasti, ja he ovatkin jo tosi taivaita siinä! Heillä on nyt Puky -pyörät käytössä missä ei ole ollenkaan polkimia. Nää pyörät on tosi hyviä tasapainon hakemiseen! Ehkä ensi kesänä tai sitä seuraavana voimme ostaa heille isommat pyörät polkimilla :)


Me ollaan niin iloisia heistä joka päivä ja nautitaan katsoa kun he oppivat uutta tai saavat kokea uusia juttuja. Ja samallalailla me kokoajan opitaan heiltä uutta ja kehitytään vanhempina. <3 Meidän isot pienet isosiskot.


Ostoksia

Meidän ei oo tarvinnut pitkään aikaan ostella tytöille oikeestaan mitään vaatteita, mutta nyt huomattiin että heillä alkaa kaikki vaatteet jäädä pieneksi syksyn tullessa. Niinpä lähdettiin alennusmyynteihin! Kaupoista ei löydetty oikein mitään, mutta netistä tosi hyvin :)















Nuo kaikki ylläolevista vaatteet tilasin h&m netistä, ihan tosi hyviä löytöjä mun mielestä!
Varsinkin nuo ekat best friends -paidat, en kestä!<3
Pilkkupaitaa, kukkapaitaa ja minnipaitaa on molemmille samanlaiset, mahtui vain paremmin kuviin näin.
Plus hei tosi hyvät siistimmät talvikengät löysin myös alesta, aikaisempina vuosina tytöillä on ollut samantyyliset ruskeana, mutta nyt otin nää koska harmaa on jees.. :)

Alla olevat vaatteet löydettiin Lindexistä, tosi kivoja nekin. :)
Tuota oranssia ja harmaata paitaa on myös molemmille samanlaiset. Nämä harmaat perhosmekot on ollu suuressa käytössä jo nyt, niissä on hyvät halkiot sivuilla niin että on viileät, mutta hihat suojaavat olkapäitä auringolta. Tumman väriset vaatteet on myös aina turvallinen valinta lapsille...








torstai 19. huhtikuuta 2018

Nerokas kello


Klo 6 aamulla: ”äiti. Äiti, joko pikkukakkonen?” ”Ei vielä kulta, mene takas nukkumaan”
Klo 6.07 ”äiti, joko pikkukakkonen?”
Klo 6.20 ”äiti, joko pikkukakkonen?”
Klo 6.28 ”äiti, pikkukakkonen alkaa?”
Klo 6.37 ”äiti, pikkukakkonen alkaa?” 

Ja tätä jatkuu siihen 7 asti jolloin pikkukakkonen alkaa. Ihanat valoisat aamut! 
Alko pikkuhiljaa menee hermot, kun itse joutuu heräämään sen 10 minuutin välein aina vastaamaan tytöille ja kehottamaan menemään omaan huoneeseen, sekä vauva alkoi myös heräilemään aina tossa tohinassa. Niinpä keksin laittaa tyttöjen huoneeseen kellon, mistä he näkisivät milloin on sopivaa herätä ja millon kannattaisi vielä jatkaa unia. Tarkoituksena tossa siis myös että he pysyisivät omassa huoneessaan ja omissa sängyissään myös, niin että mahdollisesti vielä nukahtaisivat uudestaan. Klo 6 kun on tytöille vähän liian aikainen aika herätä, varsinkin Edel on jo kovin poikki iltaisin.. 

Mutta niin, takaisin kelloon. Aluksi ajattelin laittavani kuvia tai tarroja aina tiettyihin kohtaan, kuvaamaan sopivaa hetkeä. Liian aikaiseen nukkuvan kuvan, sitten television kuvan, aamiaisen kuvan ja vielä päivään lounaan ja päikkäreiden kuvan. Meillä kuitenkaan ei tulostin toimi, ja sopivia tarroja ei ollut. Pinterestistä ideoita etsiessäni törmäsin tuohon liikennevalokoodiin, ja se olikin tarpeeksi helppo toteuttaa. Ylimääräiset viisarit vain pois häiritsemästä ja voilá, kello valmis! 

Voin muuten kertoa että tää toimii! Tytöt oli itsekin innoissaan ja nopeasti oppivat värikoodit. Punainen siis tarkoittaa että vielä nukutaan tai ollaan omassa huoneessa, keltainen tarkoittaa että saa tulla meidän huoneeseen katsomaan pikkukakkosta, ja vihreä onkin sitten jo aamiaisaika. Nyt kaksi aamua tää on ollut käytössä, eikä takasin palata. Kello on tullut jäädäkseen! 

Luulen että haluan myöhemmin vielä toteuttaa kivemman idean niillä kuvilla ja tarroilla, mutta toistaiseksi mennään tuolla :)

Vahva suositus lapsiperheille!:)

keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Poika on täällä

Meidän pieni poikamme syntyi 4.1.18, laskettuna päivänään. 3670g ja 52cm rakkautta.
Synnytys meni hyvin, tai no meni. En ehkä ollut osannnut varautua ponnistamisen raakuuteen. Mutta kukapa olisi? No, anyway hän on täällä ja hän on ihana<3 Hän on nyt 2,5kk ja nimen hän sai viime lauantaina; Noel Benjamin Henrik. 2kk neuvolassa hänen mitat olivat jo 5890g ja 60,6cm. Kasvaa niin hyvin!


Noel on iloinen, reipas, syö päivät ja nukkuu yöt. Täydellinen lisäys meidän perheeseemme. Pientä vauvakuplaa havaittavissa, mutta annetaan olla ja nautitaan <3 Pussaillaan häntä päivät tyttöjen kanssa kilpaa ja koitetaan ottaa irti jokaisesta hetkestä, kun hän kasvaa niiin nopeasti!
Tytöt ottivat vauvan todella hyvin vastaan, minkäänlaista mustasukkaisuutta ei ole ollut. Tämä johtuu varmasti siitä kun he ovat aina joutuneet jakamaan meidät, sekä siitä että heidän elämä jatkuu paljolti samanlaisena, paras (ja pahin) leikkikaveri kokoajan vierellä. 
















Nyt meidän perhe tuntuu täydelliseltä, ja täytyy olla uskomattoman kiitollinen näistä kaikista kolmesta terveestä lapsesta mitä meille on siunaantunut <3