Palautuminen

Mulla jäi aika hyvin raskauskilot sairaalalle, mistä saan kyllä olla tosi kiitollinen. Jossain vaiheessa kotiin tultaessa kävin puntarilla ja ei se näyttänyt enää kun 2kg ylimäärästä. Jee! Tosin kilot ei todellakaan kerro aina kaikkea. Sohvalla vaan istuessa/maatessa ei hirveästi lihasta saa, eikä pysy kovin kiinteänä. Tässä siis ehdottomasti kehittämisen varaa! Uusia harrastuksia mietinnässä..

Mutta se mitä eniten jännitin oli maha, ja se on ihan ok palannut muotoonsa. Maha on jonkun verran "turpeampi" ja onhan se sellanen lörppösäkki, mutta vanhat korkeavyötäröiset housut menee kuitenkin päälle eli kelpaa tällä hetkellä. Jos vaan saisi aikaiseksi alotettua vatsalihasten teon niin hyvä olisi. Ihan leikkausarven yläpuolella on sellainen pieni löysä kohta, tai ohut makkara, mikä mua vähän mietityttää, mutta toivon että sekin lähtisi ihan jumppaamalla. Sitä välillä mietin että onkohan vatsalihakset palautuneet varmasti kunnolla paikalleen, mutta ehkä sen jotenkin huomaisi jos ei olisi?*Ja jälkitarkastuksessakin oon jo käynyt niin ehkä lääkäri olisi siellä huomannut! Lääkäri muuten antoi luvan liikkumaan ja jumppaamaan kehoa kuunnellen.

Nyt on synnytyksestä 3 kuukautta ja 3 viikkoa, ja tälläisessa tilanteessa mennään:

Raskausarpia pelkäsin kamalasti ja onneksi sain niitä vaan muutaman! Ensin lähti vanhan napakorun arpi leviämään, siitä lähti sentin pituiset repeämät ylöspäin ja navan alapuolelle tuli myös muutama ihan viimeisillä raskausviikoilla. Höh. Mutta toisaalta kaksosten kanssa olisi voinut käydä paljon pahemmin, joten pitää olla onnellinen!

Eihän se nätti oo. Napatatuointi? :D

*Mun oli ihan pakko käydä tutkimassa asiaa netistä ja löysin tosi hyvän kuvan:

Tehtyäni tuon testin ja miehenkin vatsalihaksia tunnusteltaessa, uskoisin että mun vatsalihakset on palautuneet paikoilleen. Nyt vaan kaikki synnyttäneet testaamaan omia lihaksiaan!:)